Back التجمع الوطني Arabic Национално единение Bulgarian Nasjonal Samling Breton Nasjonal Samling Catalan Nasjonal Samling Czech Nasjonal Samling Danish Nasjonal Samling German Nasjonal Samling English Nasjonal Samling Esperanto Nasjonal Samling Spanish
| Nasjonal Samling | |
|---|---|
|
|
|
| Perustettu | 13. toukokuuta 1933 |
| Lopetti | 8. toukokuuta 1945 (kielletty) |
| Johto | |
| Ideologia |
fasismi norjalainen ultranationalismi kansallissosialismi |
| Poliittinen kirjo | äärioikeisto |
| Toimisto | Oslo |
| Äänenkannattaja | Fritt Folk |
| Nuorisojärjestö | Nasjonal Samlings Ungdomsfylking |
Nasjonal Samling (kirjaimellisesti kansallinen kokoomus tai kansallinen yhdistyminen) oli Norjassa vuonna 1933 perustettu kansallismielinen ja kristilliskonservatiivinen puolue, joka myöhemmin suuntautui kansallissosialismiin ja tuli tunnetuksi saksalaismiehityksen alaisen Norjan pääpuolueena.[1]
Puolueen perustivat 17. toukokuuta vuonna 1933 Vidkun Quisling[1] ja Johan Bernhardt Hjort. Puolueen kannatus oli vankinta Telemarkin seudulla ja Oslon ympäristössä. Puolueen kannattajien joukkoon lukeutuivat muun muassa monet poliisit ja vauraahkot maanviljelijät. Puolue ei kuitenkaan koskaan saavuttanut suurta parlamentaarista kannatusta. 1930-luvulla puolue teki yhteistyötä Norjan talonpoikaispuolueen kanssa muun muassa maatilojen takavarikoimista vastaan. Vuoden 1935 aikana puolue radikalisoitui voimakkaasti alkaen sympatisoida kansallissosialismia. Tällöin puolueen alkuperäinen kristillinen ja kansallismielinen linja muuttui. Saksaa ja Italiaa tukeva puolue vaikutti voimakkaasti kansallisromanttisen ajattelun ja antikommunismin leviämiseen. Nasjonal samling ei koskaan saanut vaaleissa 2,5 prosenttia suurempaa ääniosuutta, mutta oli kuitenkin ennen toista maailmansotaa nopeimmin kasvava norjalainen puolue. Sodan päättyessä siinä oli 45 000 jäsentä[1]. Heistä tunnetumpiin lukeutuivat entinen pääministeri Jens Hundseid, oopperalaulaja, sisäministeri Albert Viljam Hagelin ja poliisiministeri Jonas Lie. Kirjailija Knut Hamsun kannatti puoluetta, mutta ei liittynyt sen jäseneksi.
Puolueen puheenjohtaja Vidkun Quisling johti Norjan hallitusta saksalaismiehityksen aikana. Sodan jälkeen Norjan vastarintaliike kidutti Quislingia. Hänet tuomittiin kuolemaan maanpetoksesta ja ammuttiin.[1] Samoin puolue lakkautettiin. Norja oli poistanut kuolemantuomion vuonna 1901, mutta Quislingin ja Nasjonal Samlingin teot ja sota-ajan olot saivat hallituksen tekemään poikkeuksellisen ratkaisun[1].